sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

LUOVA PROSESSI

Ilkka Härkönen©
LUOVA PROSESSI

1. Tällä hetkellä asian ovat juuri sillä tavalla kuin ovat. Hyvin tai huonosti.
2. Tulevaisuus kehittyy juuri sillä tavalla kuin omia aikojaan on kehittyäkseen ja vuoden tai viiden vuoden kuluttua asiat ovat jollain tuntemattomalla tavalla.
3. Haluamme kuitenkin, että asiat ovat toisella tavalla ja paremmin.
4. Jotta saisimme kehitettyä paremman tulevaisuuden tulee meidän tietää mikä on ennuste ilman toimenpiteitä ja mikä on muutos, johon pyrimme.
5. Meidän tulee tietää keitä ihmisiä asia koskee ja mitä he ehkä ajattelevat. Voi olla, että joudumme tekemään mielipidemittauksen ihmisten halujen selvittämiseksi.
6. Tätä selvittelyvaihetta kutsumme HAHMOTUKSEKSI.
7. Kun asiaa on tarpeeksi hahmotettu alamme kehittää uusia kehittämisideoita. Tätä varten on hyvä rentoutua syvään transsiin ja muuntuneessa tietoisuuden tilassa tehdä hahmotusmielikuvia ja sen jälkeen keksimme vaihtoehtoisia toimintatapoja. Nämä vaihtoehdot kirjaamme muistiin. Tätä Luovan prosessin vaihetta nimitetään IDEOINTIVAIHEEKSI.
8. Kun olemme kylliksi HAHMOTELLEET ja IDEOINEET alamme tutkia näitä keksimiämme ideoita. Vertailemme niiden vaikutuksia, kustannuksia ja toteuttamismahdollisuuksia. Teemme SWOT-analyysin, jossa tutkimme kunkin vaihtoehdon vahvuudet (Strengths), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Opportunities) ja uhat (Threats). Lopulta pääsemme valitsemaan toimintatavan.
9. Sen jälkeen teemme tarkat suunnitelmat, aikataulut ja jaamme vastuut.
Näitä kahta viimeksi mainittua sanomme PÄÄTÖSVAIHEEKSI.
11. Jäljellä on TOTEUTTAMISVAIHE, joka saattaa olla kaikkein pisin.
12. Tämä luova prosessi on ollut aikojen alusta luontaista ihmiselle.
Kun arkkitehti suunnittelee taloa, HAHMOTTAA hän talon tarkoitusta, kustannuksia, ihmisiä jne. Sitten hän IDEOI erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, joista valitsee yhden eli tekee PÄÄTÖKSEN. Sen jälkeen hänen TEKONSA on pääpiirrustusten teko.
Nämä piirustukset jaetaa erilaisiin insinööritoimistoihin, joissa HAHMOTETAAN arkkitehdin piirustuksia, IDEOIDAAN erilaisia vihtoehtoja ja TEKOINA on lujuuslaskennat, lvi-piirustukset jne.
Viimeisen naulan lyöjä HAHMOTTAA mitä mestari sanoo. IDEOI erilaisia vaihtoehtoja. Tekee PÄÄTÖKSEN ja TEKONA lyoö viimeisen naulan
Talon rakennuksessa luova prosessi läpikäydään miljoonia kertoja.
Kummallista on e ettei henkisessä konttorityössä ymmärretä systemaattisesti käyttää sitä.

KYSYMYSTEKNIIKKA
Koska LUOVA PROSESSI kuulostaa monimutkaiselta, on kehitettyh yksinkertaisempi metodi:
1. Kirjoitetaan fläppitaululle ranskalaisin viivoin vastauksia kysymykseen: MIHIN KYSYMYKSIIN ON SAATU VASTAUS KUN ASIA ON RATKAISTU?
2. Vihdoin on keksitty koko joukko avoimessa muodossa olevia kysymyksiä. Kysymyksiin ei voi siis vastata kyllä tai ei vaan kysymysmuoto on miten, mitä, miksi eli joudutaan vastaamaan kuvailevasti ja monisanaisesti.
3. Nämä kysymykset numeroidaan loogiseen, järkevään järjestykseen. Syntyy noin 3-5 luokkaan sopiva järjestys. Ihmisen mieli seuraa niin LUJOVAA PROSESSIA että nämä kysymykset ovat luovan prosessin järjestyksessä: ensimmäisenä HAHMOTUS-kysymykset, toisena IDEOINTI-kysymykset, kolmantena PÄÄTÖS-kysymykset ja neljäntenä TOTEUTTAMISEEN liittyvät kysymykset.

Noudattamalla tarkasti jompaakumpaa ohjelmaa pääsemme järkevään systemaattiseen työntekoon myös henkisessä työssä. Fyysinen työ on aina noudattanut näitä. Ei voida kuvitella, että rakentaisimme auton pelkästään puheiden perusteella. Piirustukset ja suunnitelmat on oltava.

Kun nämä prosessit tehdään rentoutustilassa ei kenenkään verenpaine nouse. Ihmisen aivot toimivat eri tavalla prosessin eri vaiheessa: kahdessa ensimmäisessä on luovuus kukassaan ja kaikilla on hauskaa Ideoita kehittyy runsaasti. Kahdessa viimeisessä vaiheessa on paljon ankeampaa, mutta kun on kehitetty luovasti alku sujuvat nekin helposti.

2 kommenttia:

  1. Prosessi vaikuttaa toimivalta silloin, kun osapuolet ovat aikaisemmin sovittaneet yhteen ristiriitaiset intressinsä, kun heidän välillään tunnetason luottamus ja kun he ovat kouliintuneet etenemään rationaalisesti löytääkseen rajoja, joiden toisella puolen on vielä löytymättömiä ideoita. Mikkelissä, Paukkulassa aikoinaan kehitimme juuri tämän tapaisen toimintamallin. Siinäkin ideana oli löytää (sokraattisen perinteen mukaisesti) mieluiten osumatarkkoja avoimia kysymyksiä kuin tavanomaisuuden lumouksesta sikiäviä vakiovastauksia.

    VastaaPoista
  2. Miten kehitetään hyviä ideoita?

    1. Määritä ongelma
    2. Määritä ongelmalle ihanteellinen ratkaisu ja visulalisoi se
    3. Kokoa kaikki asiaan liittyvät tiedot
    4. Riko kaavat
    5. Ylitä oman alasi rajat (muuten mikään ei kehity)
    6. Kokeile erilaisia yhdistelmiä (niistä tulee makuelämyksiä, joita kenties ei ole koskaan maistettu)
    7. Käytä kaikkia aisteja (vaistoja, viettejä)
    8. Tee välillä jotakin muuta - anna idean hautua (haudutettuna, ajan kanssa)
    9. Rentoudu olemalla läsnä tässä hetkessä, tehden mitä tahansa tai täysin "ei mitään"
    10. Nuku yön yli
    11. Heureka! Idea pulpahtaa esiin
    12. Tarkista, toimiiko se
    (Mukaillen teoksesta "Oppimisen vallankumous", Dryden & Vos)

    Seuraavaksi:

    Hyväksy täysin mitä teet, ilman mitään vastustustusta

    Nautinto tekemiseen alkaa ja muuttuu aikaamyöden intohimoksi.

    VastaaPoista