lauantai 5. helmikuuta 2011

TIETÄMÄTTÖMYYDEN FILOSOFIA

Mitä me voimme tietää?
Tiede ja rationalismi on uskonto siinä kuin kristinuskokin todisti dosentti Matti Luoma v 1991 kirjassaan Länsimaiden kaksi uskontoa.
DDT:n keksijä Paul Muller sai Nobelin palkinnon v 1948.
Egar Monizi sai lobotomian keksimisestä nobelin v 1949
Josef Mengelen tutkimusten pohjalta kehitettiin avosydänkirurgiaa.
Mengele ei saanut nobelia, olisiko ansainnut sen jälkikäteen?
Ansaitsevatko GMO-lajikkeiden kehittäjät Nobelin?
GMO-maissi pelloilta on valunut hyöteisiä tappavaa proteinia kahteensataan jokeen USA:ssa. Vuosituhansien evolutio alkaa uudelleen.
Tästä kaikesta voimme päätellä vastoin tieteellista rationalismia, että voimme tietää jostain asiasta vain tietyn prosentin ja loppu on tietomme ja tieteen ulkopuolella olevaa uskoa ja osa on sellaista "tietoa", jota tiede ei koskaan saa selvitettyä. Pääsemme vain likiarvoihin totaalisesta tiedosta.
Avaruustiede ei koskaan kykene selvittämään kaikkea.
Tämä koskee koko tieteellistä maailmaa: ilmastotiedettä (mikä totta,mikä ei)?, taloustiedettä (talouskuplat puhkeilee), oikeustiedettä (oikeusmurhat?), lääketiedettä (rokotukset ja narkolepsia?), psykiatria (mikä parantaa ihmisen?) jne. loputtomiin.
Meidän tulee kunnioittaa enemmän tietämättömyyttä kuin tietoa. Nyt tutkijat, tiedemiehet ja heidän kanssaan poliitikot uskovat kuten uskovaiset tekevät omalla alueellaan, että tiede ja sen tutkimukset sisältävät totuuden, jonka mukaan asioista päätetään.
Jos kunnioitamme sitä mitä emme vielä tiedä, niin olemme varovaisempia emmekä tee peruuttamattomia virheitä.