maanantai 19. huhtikuuta 2010

POLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEON ANALYYSI

POLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEON ANALYYSI

Poliittinen päätöksenteko sisältää erilaisia perusteita. Se mitä ne pitävät sisällään tai mistä ne koostuvat, on usein vaikeata käsittää. Päätöksenteon pitäisi perustua tosiasioihin (= Faktoihin), joita kuitenkin on erilaisia. Päätöksenteon perusteiden voidaan katsoa muodostuvan seuraavasti:
1. Faktat (F) + PantatutFaktat (Fp) + MielikuvitusFaktat (Fm)
==> tulos: PoliittinenPäätös (Pp)
==> tulos: PoliittinenTulos (Tp), joka toimii tai ei toimi.
2. F + Fp + Fm + KätketytFaktat (Fk), jotka saadaan selville tutkimalla
==> tulos: PoliittinenPäätös (Pp)
==> tulos: PoliittinenTulos (Tp), joka toimii tai ei toimi.
3. Kun KätketytFaktat (Fk) tutkitaan -johtaa se ==> Faktoihin
...ja kun Fp paljastetaan niin Fm häviää !!
4. Facta ==> Faktapäätös (Pf) -joka johtaa ==> Faktatulokseen (Tf), joka toimii optimaalisesti, mahdollisimman hyvin.

Kysymykset:
1. Miten tutkitaan, että KätkettyFakta saadaan totuudenmukaisesti tutkittua Faktaksi?
2. Kuinka paljastetaan PantatutFaktat, joita osa päättäjistä panttaa toisilta päättäjiltä vallan vuoksi.
3. Kun poliittiset päättäjät ovat tekemässä PoliittisenPäätöksen: Faktojen, PantattujenFaktojen ja Mielikuvitusfaktojen perusteella, he sitoutuvat poliittiseen ryhmäkuriin.
Kuinka paljon tulee tutkia KätkettyjaFaktoja ja paljastaa PantattujaFaktoja, jotta poliitikot uskovat Faktat ja ryhmittäin kävisivät uudet keskustelut ja tekevät ehkä päinvastaisen FaktaPäätöksen? Esiintuodut Faktat johtavat Faktatulokseen, joka toimii optimaalisesti.

Kun tarkastelee poliitikkojen päätöksen tekoa, näyttää suurimpana vaikuttajana ennenkaikkea olevan MielikuvitusFaktat. MielikuvitusFaktat ovat peräisin asianomaisen lapsuuden uskomuksista. Tutkimustuloksilla tai uusilla esiintuoduilla faktoilla ei näytä olevan vaikutusta niihin ja päätöksentekoon. Kun on tehty pitävä etukäteispäätös, sitä ei sitten enää voida muuttaa ovat Faktat millaisia tahansa.
Tällaisia päätöksiä on Lokka, ydinvoimalat, TAVASE, poliittiset nimitykset, energiansäästölamput, maalämmön suositus, hiilidioksidipäätökset, ruoan lisäaineiden käytön hyväksyntä jne. Esimerkkejä löytyy loputtomiin.
Tällaista on demokraattinen yhteisten asioiden hoito. Luottamuksen rationaaliseen päätöksentekoon olen menettänyt jo kauan sitten.

3 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Blogissa on viilletty auki päätöksiä ja osoitettu, mikä selittää löydöksen.

    Tulee mieleen, että päättäjä voi liikkua useissa eri maailmoissa. Esimerkiksi joku on kotoutunut mukavaan ja turvalliseen maailmaan. Joku taas tykkää uudistaa ja elää sen vuoksi mieluiten oudossa, koluamattomassa metsässä. Ja kaikkea tapaa näiden väliltä.

    Päätösten perusteet on tässä blogissa nimetty faktoiksi. Kirjoittaja tarkoittanee, että päätöksentekijät pitävät näitä ratkaisujensa faktoina. Voi ajatella, että perusteet jakautuvat myös seuraavasti: 1. mukavat, 2. vastenmieliset ja 3. samantekevät. Nämä kukin puolestaan voidaan jakaa a) osoitettavissa oleviin eli oikeaksi todistettaviin, b) kumoamattomiin eli uskomuksiin, joita ei voida kumota eikä todistaa oikeiksi.

    Blogin kirjoittaja ryhmittelee faktat niiden käyttötavan mukaan. Jos puhutaan edelleen perusteista, löytyvät siis Avoimesti esitetyt, Pantatut ja Kätketyt.

    Kirjoittajan mainitsema Mielikuvitusfakta voisi viitata todistettavaan tai kumoamattomaan väitteeseen. Kaiketi kumoamattomat väitteet (jotka lienevät pääroolissa perusteissamme) ovat kaikki jopa määritelmän mukaan mielikuvitusta. Karl E. Popper ei kääntyile haudassaan vaan huitoo jatkamaan tällä blogin kirjoittajan armoitetulla linjalla.

    Tässäpä jatkopohdintojen sytykkeeksi ns. umpisavolaisen päättäjän yhdistelmä:
    Maailma: mukava ja turvallinen.
    Peruste: mukava ja kumoamaton.
    Käyttö: kätketty (hoksaa itsekin vasta jälkeenpäin) ja sitten pantattu. Ei muutu kysyttäessä avoimesti esitetyksi.

    VastaaPoista
  3. Blogissa on viittauksia myös ilmiöön, jonka eräs ystäväni on ristinyt räpeltämisen teoriaksi. Juurevaa perustelua blogin kirjoittaja löytää netistä saatavasta artikkelista: Lindblom Charles E. 1959. The Science of "Muddling Through". Public Administration Review, Vol 19, No 2, s 79-88.

    VastaaPoista