MITEN HALLITA YLPEYDEN JA NÖYRYYDEN SUHDE
Miten yhdistät ylpeyden ja nöyryyden onnistuneeseen suoritukseen?
"Ylpeys käy lankeemuksen edellä."
Tony kertoi urheilua seuratessaan todenneensa tuon.
Urheilussa se menee aina noin. Se tekee sen myös kiinnostavaksi.
Miten psyykata urheilija tekemään maksimaalisen suorituksensa siten, että hän on varma tekemisestään, mutta ei ylpeä kyvyistään.
Onnistuneen suorituksen jälkeen ylpeys kaataa seuraavan suorituksen ja nöyryys mahdollistaa sen.
Sama juttu kaikilla, vaikkapa muusikolla. Kaikessa!
Miten huippusuorittaja/ajattelija/tietäjä pitää yllä nöyryyttään alentamatta ja mitätöimättä itseään?
Tuossa muutoksenblogissa Kari ja Tuplaskebo sen sanoivat: keskittyminen toimintaan on ratkaisu.
Kun keskittyy täydellisesti ei ole sosiaalista ympäristöä, ei ole vertailua parempiin ja huonompiin. On vain suoritus ja keskittymiskyvyn myötä tulee flow - hurmos mukaan. urheilusuoritukseen. Sen voi opetella ja triggerillä (rituaaleilla) laukaista. Tällöin kaikki muu unhoittuu, on vain suoritus ja kilpailu itsensä kanssa.
Musiikkisuorituksessa on sama juttu. Jos soittokokeessa nuori miettii läpimenoa, onnistumistaan tulee mokia. Jos muusikko keskittyy musiikin synnyttämään tunteeseen ja ajattelee vain nautinnon, tunnereaktion siirtämistä ja ilon tuomista kuulijoille ja pitää yhdentekevänä onnistumistaan tulee suorituksesta täydellinen.
Näyttämöllä pätevät kait samat säännöt.
Konsultin työssä, koulutuksessa, luennoilla hyvä konsultti ja samoin opettaja on flowssa -hurmoksessa, innoissaan esittämästään asiasta ja vie kuulijan samaan innostukseen ja samaan hurmokseen. Tällöin vertaileva nöyristely, alemmuus ja toisaalta ylpeys katoavat. Hyvä opettaja sanoo ettei tiedä jotain asiaa menettämättä itsensä kunnioittamista. Hän tietää, että aina on olemassa parempia ja huonompia - mitä sitten. Hän on hyvä siinä missä on ja joku toinen jossain toisessa asiassa.
Henkisessä ykstoikkoisessa työssä ei flow oikein yksin onnistu. Ryhmässä ja jopa parityössä innostus voi kasvaa flowksi.
Facebookissa tai blogissa on mahdollista että innostus muuttuu jopa flowksi toisen kirjoituksesta innostuessaan. Itse vastatessaan innostuu omista ajatuksistaan unohtaa ympäristön
Mutta ennen innostuksen flown saavuttamista tarvitaan tekninen/älyllinen osaaminen. Tarkoittaa siis harjoittelua, treenaamista, tiedon hankintaa, osaamisen hankintaa.
Miten ylläpidetään innostuksen flowta harjoitteluaikana. Sadat tuhannet ovat jättäneet piano-opiskelun kesken 2-4 vuoden kuluttua. Kuinka paljon on opiskelunsa keskeyttäneitä? Kuinka moni katsoo omaan tulevaisuuteensa ja hakee sieltä opiskeluunsa voiman alalla kuin alalla.
Kun katsotaan sitä miksi jotkut eivät keskeytä opiskeluaan, joka osaamattomalle on tylsää, taustalla on aina innostava, innostunut, flownsa osaava opettaja, joka osaa pitää oppilaansa motivaatiota yllä karikkoisissa paikoissa.
Fown taito siirtyy opiskelupolvelta toiselle kolmanteen ja neljänteen polveen asti. Vastuu on opettajan opettajan opettajalla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voisi myös kysyä kuinka itseään alentava viisas saadaan tuomaan viisautensa esille kaikkien hyödyksi.
VastaaPoistaMissä on nöyryyden, arkuuden, mitättömyyden, huonommuuden tunteen ja vaatimattomuuden raja ylpeyteen, itsetuntoon, narsismiin nähden?
Missä on positiivisen ja negatiivisen vallankäytön raja?
Onnistuminen edellyttää taitoja, osaamista ja nöyryyttä. Jälkikäteinen ylpeys pilaa seuraavan suorituksen.
Onko se pelkkä pintaselitys? On vaikea keskittyä elleivät tunne,järki ja (joukkuepelissä) sosiaalinen konteksti tue tätä keskittymistä. Lisäksi, huippuosaamisesta puhuttaessa, päästäkseen tasolle, jossa tulee huomatuksi, on täytynyt käyttää tunteitaan ja järkeään sekä arvioida omia arvojaan, matkalla sinne huipulle.
VastaaPoistaKeskittyminen pelkkään urheilusuoritukseen voi olla vaikeaa, jos joutuu tekemään oman arvomaailmansa vastaisia valintoja menestyäkseen. Ranskan jalkapallojoukkueen sisällä tapahtui jotain, mikä kuohutti jopa maan presidenttiä (kertoo jotain ihmisten "selväjärkisestä" suhtautumisesta ko. lajiin). No, jotkut tapahtumat ja tunteet saivat ranskalaiset futarit suhtautumaan kaikkiin joukkueensa ulkopuolisiin ihmisiin ylimielisesti.
Voi tietenkin sanoa, että olisivat vaan keskittyneet siihen pelaamiseen siitä huolimatta, että kaikki siinä ympärillä toimi sitä keskittymistä vastaan. Ehkä sille keskittymisellekin pitäisi luoda kuitenkin otolliset puitteet.
Kun puhutaan urheilusta, täytyy muistaa, että on joukkuelajeja, yksilölajeja sekä kamppailulajeja. Voisi kuvitella (tulkita)että keskittyminen yksilölajeissa on helpompaa, kun
niissä on kammppailu - tai joukkuelajeja vähemmän muuttujia.
Ammattinyrkkeilyssä käy joskus niin, että ottelija keskittyy siinä määrin, että vähät välittää kehostaan ja terveydestään. Näitä on nähty: joku on kieltäytynyt kaatumasta kehään ja on kuollut pukuhuoneessa.
Voiko siitä keskittymisestäkään puhua tekemättä tulkintaa?
"Rikkaus ja kunnia tuottavat huolta sekä ylpeyttä."
VastaaPoistaMiten ylpeys käy lankeamuksen edellä? Tai miten voisi tuolta välttyä ja silti päästä flown kautta uusiin hyviin suorituksiin? Ja miten kestää epäonnistumiset siten, etteivät ne vaikuta suorittajan tuleviin suorituksiin huonontavasti?
Aito intohimo suojelee ylpistymiseltä, koska siihen sisältyy nöyryyttä elämää (ja lajia) kohtaan. Intohimo on ehdottomuutta, joka ei elä ylpeydestä vaan rakkaudesta. Intohimo on vapaa negatiivisista tunteista ja emootioista, siinä ylpeyden ja lankeamisen yhtälö ei kertakaikkiaan toimi.
"Alituinen käytteleminen ja teroittaminen kuluttaa loppuun kestävimmänkin kappaleen. Vetäytyä takaisin, kun hyvä työ on tehty ja kunnia on lähestymäisillään, — kas siinä taivaan tie."(Pekka Ervast 1925, Laotsen suomennus).
Mitä Laotsen viisaus tarkoittaa huippu-urheilussa tai vaikkapa musiikissa? Vetäytymistä onnistuneen suorituksen jälkeen mielen takahuoneeseen, jossa "ajatukseton" nöyryys ja hiljaisuus asustavat. Keskittyminen suoritukseen ja suorituksen jälkeiseen nöyryyteen suorituksen täydellisyydestä - ymmärrys suorituksen ainutlaatuisuudesta ja sen ainutkertaisuudesta, jonka taustalla on suurempi voima kuin suorittaja itse. Oman suuruutensa pienentäminen, suorituksen merkityksellisyyden vakauttaminen intohimon alle. Sitä Laotsen lainaus minulle merkitsee.
Hieno kirjoitus Ilkka, upeita kommentteja.